PiaKuparinen Suomi on hyvä maa - pidetään se sellaisena!

Ilmastonmuutoksesta, EU:sta ja vähän muustakin

Syksy on ollut lämmin kuten sitä edeltävä kesäkin. Päivät kuitenkin lyhenevät ja vääjäämättä mennään kohden kylmempiä päiviä ja pakkasöitä. Siksi olikin oikea aika täyttää puuvarastot talven lämmityskautta varten. Sähkölämmitteisessä talossa varaavaa takkaa polttamalla säästää energiaa ja pitkän pennin sähkölaskussa. Ostan puuni kotiin kuljetettuna paikalliselta yrittäjältä ja viime viikolla puheenaiheeksi noussut ilmastopaneelin raportti sai meidät pohtimaan, josko EU taas toimenpiteitä miettiessään kaivaisi vanhan kunnon “kielletään puunpoltto kotitalouksissa” -kortin esiin. Tällä hetkellä 2020 voimaan astuva ilmanlaatudirektiivi ei ole tätä rajoittamassa kunhan isojen laitosten pienhiukkaspäästöt vähenevät ja energiatehokkuus paranee.

IPCC:n raportti sai kuitenkin EU:n ja jäsenmaansa kierroksille. Kilpahuuto siitä kuka vähentää eniten päästöjä ja asettaa suurimmat haittaverot ja sanktiot eri maiden ja poliitikkojen välillä alkoi ja lasten tulevaisuutta oltiin pelastamassa mitä tunteikkaimmin sanankääntein ja perustein. Suomi ei tässä porukassa aseta omia tavoitteitaan vähiten kunnianhimoisesti, pikemmin päinvastoin. 

Suomen hiilidioksidipäästöt ovat koko maailman päästöistä 0,14 prosenttia eli reilun tuhannesosan. Vaikka ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeä tavoite ja kannatan uusiutuvien energiamuotojen käyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista, on toimenpiteet suhteutettava järkevästi. Suomi ei voi  tässäkään asiassa pelastaa maailmaa, mutta yritysten toimintaedellytyksiä ja ihmisten jokapäiväistä elämää voidaan kyllä vaikeuttaa. Vaikkapa lähtemällä taas pohtimaan kotitalouksien takkojen ja saunanpesien puunpolton rajoittamista.

Kautta koko jäsenyyden on Suomi noudattanut tunnollisesti ja jopa ylittänyt Euroopan Unionin byrokraattien vaatimukset. Maatamme on pidetty Euroopan mallioppilaana ja tästä maineesta ollaan oltu jopa ylpeitä. Aina ei kannattaisi. Suomi on ja tulee olemaan taloudellisesti nettomaksaja - yleensä maksaja on se joka saa rahoilleen vastinetta, eikä vain lisää velvollisuuksia. Isossa kuvassa Suomea vaaditaan huonommin taloutensa hoitaneiden jäsenmaiden tukipakettien maksajaksi, mukaan kehittymään kohti liittovaltiota ja jakamaan taakkaa (kyllä, EU:n itsensä termi!) ulkorajoilta läpi päästetyistä ja unionin ulkopuolelta haetuista elintasosiirtolaisista. Tämä kehitys tulisi pysäyttää ja pyrkiä takaisin kohti kansallisvaltioiden välistä talous- ja kauppaliittoa. Vähemmän, mutta parempaa unionia.

Mielestäni on ihan sallittua kasvattaa käyriä kurkkuja, tervata puuveneitä, myydä lakupiippuja ja polttaa kotimaista uusiutuvaa polttopuuta kotien, mökkien ja saunojen pesissä ja laavujen nuotiopaikoilla. Jokainen voi vähentää oman kykynsä mukaan omaa kuormaansa ympäristölle ja hillitä ilmastonmuutosta; kuka lentämällä vähemmän, kuka vähentämällä lihan syömistä. Kotimaamme valtiovallan ei tule kuitenkaan ylikansallisten instanssien ohjaamana lähteä määräänsä enemmän asiassa päsmäröimään ja hyvesignaloimaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

"Suomen hiilidioksidipäästöt ovat koko maailman päästöistä 0,14 prosenttia eli reilun tuhannesosan. "

"Laskelmista" puuttuu se paljonko metsät ja muu kasvillisuus tota tarpeellista kaasua käyttää.
Glopaalin noin 0.8°C noususta meidän osuus on 0.00008°C jos oletetaan että kasvillisuus ei poista hiilaria lainkaan ja vielä oletetaan että co2 on syyllinen.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

"Suomi on ja tulee olemaan taloudellisesti nettomaksaja"

No mutta hienoa! Vertaus: kumpi on parempi - se että Suomella on rahkeita maksaa kehitysapua, vai se että Suomi joutuisi ottamaan vastaan kehitysapua?

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

Mielenkiintoinen kun laittaa 2014 ja 2005. Näkyy aika hyvin näiden päästöhirmujen kasvutahti.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tai 2014 ja 1990. Näkyy miten tuuli- ja aurinkovoiman mallimaa Saksa on noudattanut Kioton sopimusta. Toinen tuulivoiman mallimaa Tanska on on tuplannut päästönsä ja virheet vinkuu silti tuulivoimaa lisää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset